Tiesitkö, että maantiessä voi olla kultaa? Valtatiessä 4 Vuotsosta Ivaloon on todellakin kultaa. Tietä parannettiin usean vuoden ajan ja tien rakentamiseen otettiin soraa kulta-alueilta. Tien rakenteissa arvioidaan olevan kilomäärin kultaa. Sitä ei kuitenkaan kannata tiestä lähteä kaivamaan, vaan siirtyä oikeille kultamaille ja joille.
Viimeisin osuus nelostien parantamisesta oli väli Vuotso – Iso-ojanpalo, jossa tietä oikaistiin ja levennettiin. Tien vihkiäisiä vietettiin 17.9.1997 ja samassa yhteydessä väli Vuotso – Ivalo nimettiin Kultaiseksi tieksi. Tien nimeäminen oli yhteistyöprojekti Lapin tiepiirin, auto- ja tieliikennemuseo Mobilian, Tankavaaran Kultamuseon, GTK:n sekä Sodankylän ja Inarin kuntien kanssa.
Tie nimeämisellä Kultaiseksi tieksi haluttiin kunnioittaa Lapin kullan ja teiden kehityksen historiaa; aikoinaan kullankaivajat olivat myös tienrakentajia. Tien avajaisissa juhlapuheen pitänyt Seppo J. Partanen totesi puheessaan mm. ”Kultahippujen päälle rakennetun tien nimeäminen Kultaiseksi tieksi on hyvä jatke sille luovalle ja myönteiselle hulluudelle, jota Lapin kultahistoria on täynnä ja sille kaikelle yhteisenä nimittäjänä on usko parempaan tulevaisuuteen.”
Lappi ja kulta liittyvät olennaisesti toisiinsa. Ensimmäinen suuri kultaryntäys Ivalojoelle oli jo 1868 ja Tankavaarasta kultaa löydettiin 1934. Lemmenjoen kultaryntäys tapahtui sotien jälkeen vuonna 1945. Kultaa huuhdottiin ja kaivettiin koneellisesti ja niin tehdään Lapissa edelleen. Uutisissa voi kuulla ja lehdestä lukea melkein joka kesä kultahippujen löytymisestä – milloin pienemmistä, milloin oikein isommushipuista.
Lapin kullankaivuun värikkääseen historiaan voi tutustua Tankavaaran kultamuseon perusnäyttelyssä. Kultamuseo sijaitsee Sodankylän ja Ivalon välillä nelostien läheisyydessä. Tänä kesänä museoon on pystytetty näyttely Lapin kullan tie, joka kertoo kullankaivajasta, kullankaivajan työstä ja menetelmistä kultahippujen löytämiseksi sekä huuhdontakullan eri vaiheista koruksi tai korun osaksi. Siihen voi tutustua aina 15.8.2018 asti.
Kuvat: Matti Ryhänen ja Eeva-Kaarina Yrjänheikki
Lähteet:
Tunturien yli Jäämerelle, kertomuksia Lapin teiltä ja vähän vierestäkin, Erkki Lilja, 2016
Tankavaaran kultamuseon nettisivut: http://www.kultamuseo.fi/museo/pages/fi/etusivu.php
Lapin ELY-keskuksen (Lapin tiepiiri) arkisto
Lapin tiestön vuosisata 